Ari Rusilan BalkanBlog

Itäisen kumppanuuden motiivit, partnerit ja tuleva toteutus ovat mielenkiintoinen kombinaatio. Yhtäältä ohjelmaa voi pitää Yhdysvaltain ajaman euraasian käytävän pehmeänä sivujuonena jolla Venäjä blokataan alueen energiavaroista katkaisten samalla maan eteläisen yhteyden Iraniin. Tätä politiikkaa tarvitaan kun Venäjä vastatoimillaan on viime vuosina onnistunut estämään jenkkien uuden Silkkitiestrategian etenemisen. (Tästä mm kirjoituksessani “Is GUUAM dead?”)

Kuka on kumppani Moldovassa ja Ukrainassa. Moldovan voittajapuolue komprementoi paikallisen nuorison vallankumousyritelmän lavastamalla demonstraation väkivaltaiseksi syyttäen samalla muutamia serbejä ja Romaniaa vallankumousyrityksestä ja polkien tarpeettomasti (vaalivoitto oli selvä väärinkäytöksistä huolimatta)ihmisoikeudet lokaan. (Tästä lisää mm kirjoituksessani“Twitter revolution - no coup d’état but good big Drama anyway”)

Ukrainan koalitio on hajoamassa, etniset vähemmistöt (venäläiset, transkarpatian rusit jne) nostavat imagoaan, Krimi eroaa millä hetkellä hyvänsä ja maa on käytännössä konkurssissa. Onko kumppani näissä tapauksissa hallitus, kansalaisjärjestöt vai joku muu taho?

Tulevasta toteutuksesta antoi esimakua EU:n ja Ukrainan vetämä energiakokous jossa EU antaa varoja maan energiaputkistojen korjaukseen/mdernisointiin. Ko. energiakokoukseen ei Venäjää ilmeisesti kutsuttu mukaan. On mielenkiintoista nähdä mitä putkissa kulkee mikäli raaka-ainetoimittaja puuttuu. Tässäkin mielessä Venäjän viime viikon energiaaloite voisi olla vakavasti otettava asia. (Turvalisuus- ja energiaaloitteista lisää kirjoituksessani“Russia’s new Security and Energy Initiatives”)

Venäjän aloite turvallisuussopimuksesta on hyvin ymmärrettävä koska liki kaikki kofliktit kylmän sodan jälkeen ovat tapahuneet entisessä NL:n vaikutuspiirissä. Jenkkien - tai sen sotateollisen kompleksin ja energiajättien - johdolla Venäjän heikkoutta hyväksikäyttäen länsivallat alkoivat täyttää valtatyhjiötä; nyt Venäjä vahvistuttuaan on vastannut joten riidanaiheet ovat valmiina.

Länsivaltojen tavoitteena on ollut euraasialaisen korridorin luominen Venäjän ympärille tavoitteena energiavarojen ja niiden kulkureittien kaappaus (mm. GUUAM ja Silk Road Strategy, aiheesta lisää mm. kirjoituksessani “Is GUUAM dead?“.) EU puolestaan USA:n juoksupoikana yrittää tukea naapuruus- ym “soft power” ohjelmilla.

Länsistrategialla on myös melkoinen geopoliittinen merkitys ko. euraasian korridorin blokatessa Venäjän ja Iranin yhteyden. Venäjän osin onnistuneet vastatoimet - kuten energiantoimitussopimukset korridorin raaka-ainetuottajien kanssa jotka vievät pohjaa mm Nabucco -hankkeelta - ovat johtaneet nykyiseen hyvin herkkään tasapainotilaan jonka vakauttamiseen ehkä tarvitaan uutta mini-YK:ta tai vastaavaa nykyisten liittoutumien ohella tai yläpuolelle.

Tilanne pohjoisen Mustanmeren alueella on jatkuvasti räjähdysherkkä - suurin pommi lienee Ukraina sytyttimenä kuluvana vuonna voivat olla vaalit, Mustanmeren laivasto, Krimin kysymys ja valtakoalition heikkous. (Tilanteesta enemmän mm “Battlefield of Power politics - Northern Black Sea“).

EU:n korkeat edustajat lienevät tällä viikolla Moldovassa käsittelemässä siellä syntynyttä tilannetta joka voi johtaa EU:n minilaajentumiseen saman tien Romanian luvattua painaa passit liki miljoonalle Moldovan kansalaiselle. Tästä lisää kirjoituksessani “Twitter Revoltion - no coup d’état but big Drama anyway”

Mielestäni Venäjän turvallisuusaloitteen -kuin myös energia-aloitteen - ottaminen vakavasti EU:n piirissä olisi paikallaan ja jo prosessin aloitus sen jatkokäsittelylle voisi pienentää odotettavissa olevien konfliktien laajuutta.

(17.4.2009) Suomen ulkoasianministeriön julkaistua Venäjä-ohjelman 16.4.2009 alkoi julkisuudessa esiintyä puheenvuoroja mittavahkon ohjelman tarpeellisuudesta ja Venäjän merkityksestä ylipäätään.  Puutumatta tässä itse ohjelman sisältöön on mielestäni selvää, että Venäjän tulisi kuulua jatkossakin Suomen ulkoisten suhteiden pririteettilistan kärkeen.

USA:n kansallinen tiedusteluneuvosto julkaisi hiljattain raportin “Global Treds 2025: A World transformed” jossa ennustetaan vallankumouksellista muutosta kylmän sodan jälkeiseen kansainväliseen järjestykseen.

Yksi merkittävä trendi raportin mukaan on BRIC (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) maiden nousu merkittäväksi tekijäksi kv neuvottelupöytiin. EU:n osalta todetaan sen säilyvän merkittävänä vaikkakin globaalina toimijana - ei kuitenkaan sotilaallisesti - sekä olevan edelleen 2025 energiariippuvainen Venäjästä.

Enemmän ko ennusteesta ja raporttilinkki artikkelissani “GlobalTrends2025“.

Tämänkin pohjalta Venäjän merkitystä ei mielestäni pidä vähätellä, sen toimien ymmärtäminen on entistä tärkeämpää suuressa globaalissa pelissä, joka viime vuosina on kehitynyt aiempaa tasapuolismpaan suuntaan ja jota kovenevin panoksin tullaan pelaamaan tänäkin vuonna mm Ukrainassa, Kaukasuksella ja taistelussa öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämisestä ja logistiikasta.

(4.4.2009) Naisen asema Afganistanissa tuntuu taantuvan jatkuvasti. Ehkä parhaimmillaan naisten oikeudet olivat Neuvostomiehityksen aikana, Taliban hallinto käänsi suunnan ja yllättävää kyllä lännen tukema hallinto vahvistaa suuntausta uudella perhelailla.

Kirjoitin juuri blogiini artikkelin“Karzai’s administration worse than Taliban” referoiden viime viikkoista the Guardianin uutista. Sen mukaan presidentti Karzai on hyväksynyt lain joka kohtelee naisia vielä epätasa-arvoisemmin kuin Talebanit konsanaan. Mm raiskaus avioliitossa laillistetaan, nainen ei saa poistua asunnosta, osallisitua koulutukseen tai mennä lääkäriin ilman aviomiehen lupaa jne. Ja nämä siis olisi kirjattu pres. Karzain allekirjoittamaan lakiin jonka noudattamista EU:n poliisioperaation ilmeisesti tulisi valvoa ja jonka rikkojat voidaan sitten lähettää suomalaisten rahoittamaan naisvankilaan.

EU on jo upottanut pari miljardia yhteiskunnan rakentamiseen lähemmäksi ns. länsimaisia sivistysvaltioita ja kuitenkin lähimmät paikalliset liittolaiset toimivat päinvastaiseen suuntaan. Herää kysymys olisiko parempi antaa koko maa paikallisten käsiin ja häipyä huonontamasta tilannetta entisestään.